Sähköinen maaperätutkimusvaunu – uhka vai mahdollisuus?

18.08.2025

Geomachine Oy


Työkoneiden sähköistyminen on vahvasti käynnissä rakennus-, kaivos- ja logistikka-aloilla. Koska meneillään on vasta murrosvaihe, voi uusien teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon liittyä monia epäilyksiä. Tässä jutussa käsittelemme niistä yleisimpiä.

Työkoneiden sähköistymisessä ei ole enää kyse pelkästään yksittäisten pilottihankkeiden toteutuksesta. Nyt on siirrytty vaiheeseen, jossa tuotekehitystä ohjaavat asiakasvaatimusten lisäksi myös jatkuvasti kiristyvä lainsäädäntö sekä yhteiskunnallinen paine siirtyä kohti päästötöntä toimintaa.

Geomachinen GMe100 on täyssähköinen maaperätutkimusvaunu, joka lanseerattiin markkinoille alkuvuodesta 2025. Vaunun kehitys jatkuu edelleen asiakaspalautetta ja toimintaympäristön muutoksia seuraamalla. Koska maaperätutkimusalalla sähköistyminen on aiheena vielä varsin tuore, voi sähkövaunun hankinta herättää epäilyksiä esimerkiksi vaunun luotettavuuteen, käytettävyyteen ja ylläpitoon liittyen.

Kestääkö akku ja missä sitä voi ladata?

Akkujen kehitys on ollut viime vuosina huimaa. Sähköautojen yleistyminen on ollut tähän voimakkaana ajurina ja nyt uutta akkuteknologiaa on alettu hyödyntää kasvavissa määrin myös liikkuvissa työkoneissa.

Litiumakut ovat akuista yleisimpiä. Akkupaketit ovat jatkuvasti pienempiä ja kevyempiä, mistä huolimatta niillä voidaan saavuttaa usean tunnin käyttöaika keskikokoisessa työkoneluokassa. Myös akkujen mekaaninen kestävyys ja purkaustehot ovat parantuneet. Tämä on kriittinen asia etenkin työkoneiden kohdalla, joiden käyttö voi olla katkonaista ja sisältää tehopiikkejä.

Akkujen latausinfra on voimakkaassa kehityksessä. Pohjoismaissa infra on kehittyneintä suhteutettuna väkilukuun Norjassa, jonka latausverkosto on yksi koko EU-alueen johtavista. Latausverkoston kehittymisen ennustetaan olevan myös tulevaisuudessa vahvaa käynnissä olevien EU-ohjelmien ajamina. Tavoite on, että latauspisteitä olisi tärkeimmillä reiteillä 60 km välein.

Toimiiko se kylmissä olosuhteissa?

Akun kesto vaikuttaa oleellisesti maaperätutkimusvaunun toimivuuteen kylmissä olosuhteissa. Akkujen lämmönhallinta- ja kylmäkesto-ominaisuudet parantuvat jatkuvasti. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkökäyttöisillä työkoneilla voidaan tänä päivänä operoida luotettavasti myös miinusasteissa.

Diesel-käyttöisissä maaperätutkimuskoneissa hyödynnetään ureaa haitallisten päästöjen hallintaan. Urean ominaisuudet tuovat haasteita koneiden käyttöön kylmissä oloissa, sillä se jäätyy -11 celciusasteen lämpötilassa. Jäätyessään ja kiteytyessään urea voi tukkia koneen ruiskutussuuttimet, rikkoa pumppuja ja letkuja sekä estää koneen käynnistymisen. Näitä ongelmia ei sähkökäyttöisissä vaunuissa ole, sillä niissä päästöjen suitsiminen urealla ei ole tarpeen. Voisikin ajatella, että sähkökäyttöiset vaunut ovat tästä syystä kylmissä olosuhteissa jopa diesel-käyttöisiä varmempia.

Onko vaunun ylläpito hankalaa?

Myös sähkövaunun varaosien saatavuus saattaa mietityttää. Vaunu on voimanlähdettään lukuunottamatta diesel-käyttöistä vastaava ja sen varaosatarvekin siten pääosin diesel-vaunun kaltainen.

Geomachinella on tuotantotilojensa yhteydessä mittava varaosavarasto ja osan koneen tarvitsemista varaosista se koneistaa itse. Varaosat myös sähkövaunuihin saadaan siis tarvittaessa toimitettua jopa saman päivän aikana varaosatilauksesta. Jos varaosa on harvinaisempi ja se pitää tilata toimittajalta, toimitusaika on luonnollisesti hieman pidempi.

Sähkövaunun huoltotarve on dieselkäyttöistä pienempi, sillä sähkömoottorissa on vähemmän vikakohteita kuin dieselmoottorissa. Moottoriöljyn sekä ilma- ja polttoainesuodattimien vaihtoja ei tarvita, minkä lisäksi voimalinjan sähköistyksen komponentit ovat lähes huoltovapaita.

Sähkövoimanlinjan huolto tarkoittaa käytännössä suurjänniteakuston, -kaapelien ja -liittimen kunnon tarkastamista. Jäähdytysneste tulee vaihtaa dieselvoimalinjan tapaan kahden vuoden välein. Muun vaunun huolto tehdään samaan tapaan kuin ennenkin.

Onko sähkökonetta vaikea käyttää?

Sähkövaunun käyttöä ei kannata pelätä myöskään sen takia, että se olisi dieselmallia monimutkaisempaa. Kaikkien Geomachinen vaunujen käyttölogiikka ja perustoiminnallisuudet ovat samat, käyttövoimasta riippumatta. Ainoa opettelua vaativa osa-alue on akun lataaminen ja lataamisen suunnittelu.

Voidaan jopa ajatella, että sähköisen vaunun käyttäminen on dieselmalleja helpompaa. Sen käynnistys on yksinkertaisempaa, sillä esilämmitystä tai moottorin lämpenemisen odottelua ei tarvita. Sähkömoottorista saa täydet tehot irti heti, operaattorin ei tarvitse käyttää vaihteistoa eikä seurata esimerkiksi koneen ureatasoja.

Sähkövaunu on myös täysin yhteensopiva dieselvaunuissa käytetyn kaluston kanssa.

Hankintahinta vai tulevaisuuden potentiaali?

Raha ohjaa edelleen tänä päivänä vahvasti maaperätutkimusyritysten hankintapäätöksiä, mikä on täysin ymmärrettävää.

Sähköiseen maaperätutkimukseen siirtyminen esimerkiksi vaiheittain, on kuitenkin hyvä ottaa jo tässä kohtaa harkintaan. Tutkimuksen mukaan sähköisten liikkuvien työkoneiden markkina voi kasvaa jopa 10–15 % vuodessa vuoteen 2030 mennessä (lähteet: IDTechEx, BloombergNEF). Lisäksi päästöttömyyteen ohjaava lainsäädäntö tulee kiristymään, mikä tekee osaltaan sähköisyyteen siirtymisestä perusvaatimuksen.

Ne maaperätutkimusyritykset, jotka katsovat hankintahintaa pidemmälle ja tiedostavat alan muutossuunnan sekä tulevaisuuden pääteemat jo nyt, asemoituvat vastuullisina toimijoina alan edelläkävijöiksi.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Geomachineen!