Kategoriat
GMTracker
GMTracker-tallentimen Cloud-versioon on lisätty uusi älykäs ominaisuus. Digitaalinen työmaatarkastus sujuvoittaa työturvallisuuteen liittyvien varmistustoimien suorittamista ja tekee työskentelyn turvallisuus- ja laatuvaatimusten täyttämisestä helpompaa.
Ennen maaperätutkimus- tai kaivonporaustyön aloittamista on kaira- tai poravaunulle tehtävä työmaakohteessa käyttöönottotarkastus. Mikäli kohteessa työskennellään pidempiä aikoja, on vaunulle suoritettava myös päivä- tai viikkotarkastuksia. GMTracker-tallennin on nyt työkalu myös näiden toimenpiteiden sujuvaan suorittamiseen.
GMTracker-tallentimen uuden ominaisuuden ansiosta työmaatarkastusprosessi voidaan nyt suorittaa määrämuotoisena ja digitaalisena, ilman aikaavievää paperityötä. Tallentimen Cloud-versio mahdollistaa tarkastuksen tuloksista ja mahdollisesti havaituista poikkeamista raportoimisen reaaliaikaisesti kaikille tietoa tarvitseville tahoille. Ominaisuuden ansiosta koneen tarkastushistoria ja myös tieto mahdollisesti epäonnistuneista tarkastustehtävistä jää talteen. Tarkastustehtävälistat ovat täysin muokattavissa käyttäjän toiveiden mukaan.
Geomachine haluaa muistuttaa työmaatarkastusten digitalisoimisella siitä, että työskentelyn turvallisuus on aivan yhtä tärkeää kuin sen tehokkuus, laadukkuus ja ympäristöystävällisyys. Ominaisuuden avulla koneen käyttäjää halutaan perehdyttää turvalliseen työskentelyyn ja tehdä vaarojen arvioinnista osa normaalia työrutiinia. Ominaisuus mahdollistaa myös sen, että tieto työskentelyolosuhteista ja koneen työturvallisesta toimintakunnosta on jatkuvasti myös tätä tietoa vaativien ulkopuolisten tarkastajien, kuten viranomaisten saatavilla.
Kansainväliset standardit ISO9001 ja ISO14001 velvoittavat Geomachinea toimimaan korkeimpien laatuvaatimusten mukaisesti. Meille ei kuitenkaan riitä se, että vain täytämme vaatimukset vaan haluamme myös ylittää ne niin usein kuin mahdollista. Digitaalisen työmaatarkastusominaisuuden lisääminen GMTracker-tallentimeen on yksi osoitus tästä.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
Geomachine
Geomachine on vahvasti tuotekehitykseen panostava yritys. Uusien innovaatioiden pohjana on aina syvällinen ymmärrys asiakastarpeista sekä toimialan vielä ratkaisemattomista haasteista ja tulevaisuuden suuntaviivoista.
Geomachinen tuotekehityksen punaisena lankana on innovoida ja synnyttää ratkaisuja, jotka palvelevat aidosti sen asiakkaiden tarpeita. Asiakasymmärrystään Geomachine syventää käymällä tiivistä keskustelua eri maaperätutkimus- ja kaivonporausalan ammattilaisten kanssa. Niin tehtiin myös silloin, kun syvien maalämpökaivojen poraamiseen tarkoitettu GM2000-poravaunu nostettiin Geomachinen suunnittelijoiden pöydille.
Maalämpökaivojen maailmaan porauduttiin tuolloin konsultti Jukka Ahosen asiantuntemusta hyödyntäen. Jukka Ahoselle tuttuja aiheita ovat kaikki maanporaukseen ja paalutukseen liittyvät menetelmät ankkuroinnista kiertoporaukseen sekä kallionporauksen menetelmät mittakivilouhosten tarkkuusrei’istä isoihin uppovasarakohteisiin ja kuilunajoon asti.
“Olen ollut mukana monissa kaivoshankkeissa, vesivoimalatyömailla ja haasteellisten perustusten tukemisprojekteissa ympäri maailmaa” Jukka Ahonen aloittaa. “Kaivonporauksen maailmassa olen toiminut vuosikymmenet niin Suomessa kuin ulkomaillakin, erityisesti Lähi-Idässä sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Kokonaiskuva alasta on muodostunut vuosien aikana tekemisen, tutkimisen ja erityisesti alan todellisten osaajien, eli paikallisten porausammatilaisten kanssa tekemäni yhteistyön kautta”.
Maailma muovaa kaivonporausalaa
Kaivonporausala on ollut Jukka Ahosen mukaan viime vuosina murroksessa. “Kotitaloudet ovat urbanisoituneet ja ihmiset asuvat entistä enemmän keskittymissä, joissa paikallinen kunta tai kaupunki tarjoaa käyttö- ja jätevesi-infran. Yksityisen kotitalouden ei enää kannata pitää omaa kaivoa, vaan käyttövesi pitää ottaa julkisesta verkosta. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisten käyttövesikaivojen poraaminen kotitalouksille vähenee koko ajan. Sen sijaan vapaa-ajan asunnot ja maatilat, erityisesti maitotilat, panostavat yhä porakaivoveteen.”
Globaalit teemat ohjaavat myös kaivonporausalaa ja yhtenä niistä koko ajan lisääntyvä tarve uusiutuvalle energialle. Siksi alalla keskitytäänkin tänä päivänä yhä enenevässä määrin lämpökaivojen poraamiseen. “70–80 % uusista rakennuksista perustaa lämmityksensä tänä päivänä maalämmön käyttöön. Lämpökaivot on hyväksytty lämmitysmuodoksi myös isoissa uusissa rakennuskohteissa, kuten halleissa, ostoskeskuksissa ja tehtaissa.”
Etenkin suuren kokoluokan kohteissa, tiivisti rakennetuilla kaupunkialueilla maalämmön hyödyntämisen haasteena on ollut maapinta-alan puute. “Aikaisemmin on ollut niin, että ison kiinteistön energiantarpeen kattamiseksi on pitänyt porata esimerkiksi 150 matalaa kaivoa. Tiiviisti rakennetuilla alueilla tällainen on luonnollisesti ollut haasteellista ja mahdotontakin. Syvemmille kaivoille on siis ollut todellinen tarve.”
Tämän hetkisen ymmärryksen mukaan 2000 metriä syvä maalämpökaivo on taloudellisesti fiksuin vaihtoehto ja nyt sen kustannustehokas poraaminen on QHeatin ja Geomachinen ansiosta mahdollista. “Kokonaistaloudellisuuteen vaikuttaa porauskustannusten lisäksi myös se, miten tehokkaasti lämpö saadaan kaivosta ilman häviöitä talteen. QHeat ja Geomachine ovat onnistuneet ratkaisemaan tämän haasteen.”
Syvälle mentäessä on huomioitava monta asiaa
Skandinaavinen kallioperä on graniitista ja muista syväkivilajeista muodostunut jopa satoja kilometrejä paksu laatta. Jukka Ahosen mukaan kovassa, miljoonien vuosien aikana poimuttuneessa ja kerrostuneessa kallioperässä porausolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti porauksen edetessä syvemmälle. “Kovissa syväkivilajeissakin esiintyy ruhjevyöhykkeitä ja lisäksi ensimmäisen 500 metrin matkalla yleensä myös runsaasti pohjavettä. Ruhjeet ja voimakas veden tulo aiheuttavat kaivon seinämän sortumisvaaran. GM2000-ratkaisussa tämä haaste on taklattu vahvistamalla kaivon seinämät asentamalla suojaputki ensimmäisen puolen kilometrin matkalle. Seinämien vahvistamisella on kaivon rakenteen säilyttämisen lisäksi myös toinen erittäin tärkeä tehtävä. Se nimittäin toimii kaivossa pintavesieristyksenä, mikä estää ei-toivottujen ainesten päätymisen pohjavesiin.”
Kallioperässä esiintyvä vesi vaikuttaa porausprosessin etenemiseen. “Jo ensimmäisen puolen kilometrin aikana vastaantuleva vesi voi olla korkeapaineista, kallion rakoilusta riippuen paine voi olla jopa 40–50 baria. Tämä tarkoittaa sitä, että porauksessa käytettävien kompressorien tulee olla korkeapaineisempia kuin aikaisemmin. GM2000-ratkaisussa paineilman saanti on turvattu tehostamalla kompressorien toimintaa erillisellä korkeapaineboosterilla.”
Jotta syvän kaivon porausprosessi saadaan vietyä läpi mahdollisimman kustannustehokkaasti, on tärkeää, että porausta voitaisiin tehdä ilman taukoja. “Kun poraus keskeytetään työvuoron päättyessä, kaivo alkaa täyttyä vedellä. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden vuoron alkaessa se on aina ensimmäiseksi tyhjennettävä ennen kuin porausta voidaan jatkaa. Tulevaisuudessa yksi tuotekehityksen aiheista onkin synnyttää uusia ratkaisuja, joilla kaivon tyhjentäminen voidaan tehdä nykyistä nopeammin. Pohdinnassa ovat myös menetelmät, joilla poraus saataisiin hiljaisemmaksi. Kun porauksesta ei synny meluhaittoja, sitä voitaisiin jatkaa ympäri vuorokauden.”
Kaivonporaus tuo pintaan paljon pohjavettä, jonka käsittelystä on myös huolehdittava. “Pohjaveden kiintoaineiden määrä ei saa ylittää 300 mg/l. Vesi on vietävä porauspaikalta pois tai puhdistettava ennen viemäriin laskua. Vedenpuhdistuslaitteiston tuotekehitykseen panostaminen onkin toinen tärkeä painopiste syvän kaivonporauksen kehittämisessä.”
Uusiutuvaa energiaa tarvitaan jatkuvasti enemmän
Maalämpö tulee hyvin todennäköisesti kasvattamaan suosiotaan tulevaisuudessa. “Pyrkimys energiaomavaraisuuteen kasvaa. Esimerkiksi Ruotsissa kiinteistökohtaisista maalämpökaivoista on nyt kiinnostuttu toden teolla pörssisähkön epävakaan hinnoittelun takia.”
Yksi tulevaisuuden ratkottavista haasteista on, miten kaivoja päästään poraamaan ahtailla alueilla rakennusten sisältä käsin. “Esimerkiksi Kanadassa rakennusten sisällä tapahtuvaan poraukseen on jo yritetty kehittää uusia poraus- ja kollektoriratkaisuja.”
Jotta tulevaisuudessa maalämpöä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monenlaisissa kohteissa mahdollisimman tehokkaasti, olisi fiksua miettiä millainen kaivoratkaisu kuhunkin kohteeseen parhaiten sopii, kaivon syvyys ei ole itseisarvo. “Matalat kaivot soveltuvat kohteisiin, joissa kallioperä on rikkonaista ja vesipitoista. Syvien poraaminen on järkevää tasalaatuisissa ja suhteellisen kuivissa olosuhteissa.”
Jukka Ahonen uskoo, että syvien maalämpökaivojen poraaminen muuttuu koko ajan tehokkaammaksi. “300–400 metriin poraaminen oli vielä parikymmentä vuotta sitten melkoinen haaste, mutta nykypäivänä siitä on tullut rutiinia. Kehitystä on tapahtunut paljon ja se tulee jatkumaan edelleen. Nyt meillä on käytössä QHeatin ja Geomachinen ansiosta ratkaisu, joka mahdollistaa syvän reiän poraamisen kustannustehokkaasti ja monistettavasti. Salon jätteenpolttolaitoksella saadut tulokset syvälle poraamisesta ovat todella lupaavia ja antavat odottaa tulevaisuudelta paljon.”
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Geomachineen!
Lounavoima
Salossa varastoidaan nyt lämpöä kaksi kilometriä syviin, Geomachinen GM2000-vaunulla porattuihin lämpökaivoihin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näin syvät lämpökaivot ovat Pohjoismaissa operatiivisessa käytössä. Lounavoima on myös aloittanut kolmen uuden syvälämpökaivon poraamisen.
Lounavoiman ekovoimalaitoksen yhteyteen rakennettu lämpövarasto on otettu käyttöön Lounapuistossa Salossa. Ensimmäisen kaivon koekäyttöjakson tulokset ovat olleet hyviä, ja Saloon on päätetty rakentaa vielä kolme uutta kaivoa. Hankkeen valmistuttua ekovoimalaitoksen yhteydessä on kuuden kaivon laajuinen 6 MW tehoinen syvälämpövarasto. Syvälämpövarastoon varastoidaan ekovoimalaitoksessa syntyvää hukkalämpöä, jota käytetään talvella kaukolämmitykseen.
Lue Lounavoiman lehdistiedote aiheesta täältä.
Uutinen lämpökaivojen käyttöönotosta noteerattiin myös muissa suomalaismedioissa:
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!
GM2000
Uusiutuvan energian käyttö lämmitysmuotona kasvattaa jatkuvasti suosiotaan. Geomachine ja QHeat ovat yhdistäneet voimansa, jotta geoterminen maalämpö saataisiin tulevaisuudessa entistä vaivattomammin ja edullisemmin hyötykäyttöön.
Maailmassa, jossa luonnonvarojen hupeneminen herättää jatkuvasti suurempaa huolta, on löydettävä keinoja toimia kestävämmin ja ympäristöystävällisemmin. Geoterminen maalämpö on energiantuotantotapana lähes päästötön ja ilmastonmuutosta torjuva vaihtoehto.
“Me uuden polven energiayhtiönä haluamme olla viemässä maailmaa puhtaamman energian aikakaudelle”, QHeat Oy:n toimitusjohtaja Rami Niemi kertoo. “Yhdessä Geomachinen kanssa olemme kehittäneet geotermisen maalämmön hyödyntämiseen konseptin, joka mahdollistaa kestävän tavan suurten kiinteistöjen lämmitykseen sekä jäähdytykseen nyt ja tulevaisuudessa.”
Maailman edistyksellisintä kaivonporausteknologiaa
Rami Niemen mukaan uusi maalämpökonsepti on ylivoimainen perinteiseen maalämmön talteenottotapaan verrattuna. “Merkittävin ero on siinä, että meidän konseptissamme lämpökaivoista porataan huomattavasti perinteisiä kaivoja syvempiä. Meidän poraussyvyytemme ulottuu 2000 metriin, jossa lämpötilat ovat merkittävästi perinteisiä poraussyvyyksiä korkeampia. Tämä mahdollistaa suuremman energiamäärän tuottamisen ja taltioinnin. Lisäksi porausprosessi on optimoitu mahdollisimman nopeaan kaivojen tuotantoon.”
Syvien maalämpökaivojen poraamista on harjoiteltu jo vuosia. Porauksen merkittävimmät haasteet ovat tähän mennessä liittyneet poraustapaan ja -kalustoon, sekä näiden seurauksena kestämättömän korkeisiin kustannuksiin. “Tähän mennessä testikaivoja on porattu useiden kilometrien syvyyteen kalustolla, jota ei ole erityisesti suunniteltu juuri maalämmön talteenottoon”, Geomachine Oy:n toimitusjohtaja Samuli Salmela kertoo. “QHeatin kanssa olemme nyt yhdessä kehittämässä kaivonporausteknologiaa, joka soveltuu keskisyvien reikien poraukseen. Tämä on riittävä poraussyvyys maalämmön optimaaliseen hyödyntämiseen ja taltiointiin. Syvemmälle ei ole kustannustehokasta mennä.”
Geomachinen GM2000-kaivonporausvaunu on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Sen tuotekehityksessä on panostettu useisiin porauksen kokonaistaloudellisuutta parantaviin yksityiskohtiin. “Poravaunussamme on yhdistetty suuri liikenopeus sekä nostovoima. Vaunu on optimoitu keskisyvien reikien uppovasaraporaukseen kovassa skandinaavisessa maaperässä. Olemme automatisoineet porauksen seurannan siten, että porari tietää koko ajan tarkalleen kaikki tarvittavat porausparametrit, vaikka poraus tapahtuukin useiden satojen metrien syvyydessä. Oman tallenninratkaisumme ansiosta pystymme analysoimaan maaperää ja reagoimaan tarvittaviin muutoksiin reaaliaikaisesti. Meidän visiomme onkin muuttaa poraaminen valvontatyöksi, joka sankaritekojen suorittamisen sijaan on vaivatonta ja monistettavaa.”
Hyötyjen lista on pitkä
QHeatin Rami Niemen mukaan uudelle maalämpökonseptille löytyy monenlaisia hyödyntämistapoja. “Konseptimme on suunnattu palvelemaan pääasiassa suurten kiinteistöjen, kuten teollisuusrakennusten, sairaaloiden, liikekeskusten, lentokenttien sekä isojen asuinrakennuskokonaisuuksien tarpeita.”
Uuden teknologian ansiosta maalämpö on nyt mahdollista ottaa hyötykäyttöön käytännössä ihan kaikkialla, riippumatta siitä miten tiheää rakennuskanta porausalueella on. “Meidän metodillamme porattu 1500 metrin syvyinen geoterminen maalämpökaivo vastaa noin 30 vanhalla menetelmällä porattua kaivoa. Tämä tarkoittaa sitä, että huomattavasti vähemmällä tilankäytöllä saadaan nyt synnytettyä sama määrä energiaa kuin aikaisemmin.”
Mitä maalämpöön energiamuotona tulee, on sen käytöllä monenlaisia hyötyjä. “Maalämmön vetovoimatekijöitä ovat muun muassa sen hintavakaus sekä syntyvien kustannusten ennustettavuus. Luonnollisestikin myös maalämmön päästöttömyys on yksi sen isoimmista hyötyominaisuuksista. QHeatin ratkaisun avulla CO2-päästöjä voidaan vähentää jopa 95 %.”
Maalämmön käytöstä hyötyy koko rakentamisen arvoketju. Kiinteistön omistajalle maalämmön valinta lämmitysmuodoksi tarkoittaa kohteen arvonnousua. Kohteen rakennuttaja voi nykyisten vihreisiin valintoihin tukevien rahoitusinstrumenttien ansiosta säästää kohteen rahoituskuluissa ja kuolettaa maalämmön hankintakulut hyvinkin nopeasti. Kiinteistöjen käyttäjät ja asukkaat puolestaan hyötyvät maalämmöstä edullisina käyttökustannuksina, rakennuksen hiilijalanjäljen pienenemisenä sekä jäähdytyksen mukanaan tuoman asumismukavuuden lisääntymisenä.
Tulevaisuuden lämmitysmuoto
Asumisen lämmitykseen tarvittava energia on tällä hetkellä yksi suurimmista päästöjen aiheuttajista Suomessa. Tilastokeskuksen vuonna 2020 julkaisema Asumisen energiankulutus -tutkimus kertoo, että vuonna 2019 asumiseen kului energiaa vuositasolla noin 65 terawattituntia. Noin puolet lämmitykseen tarvittavasta energiasta tuotetaan tällä hetkellä kaukolämmöllä. Toinen puolikas tuotetaan paikallisesti esimerkiksi biomassaa polttamalla tai öljyä, maakaasua tai maalämpöä hyödyntäen. Tilastokeskuksen mukaan maalämmön suhteellinen osuus rakennusten pääasiallisena lämmönlähteenä on ollut tasaisessa kasvussa 2000-luvun alusta lähtien.
“Tämä suuntaus on ilahduttava ja uusiutuvan energian hyödyntäminen on paras tie ympäristön kannalta kestävämpään huomiseen”, Rami Niemi toteaa. “QHeat ja Geomachine haluavat olla pioneereina tässä kehitystyössä mukana. On tullut aika siivota jälkemme.”
Poratek Uutiset / 2020
Kaivonporausammattilaisten kattojärjestö Poratek julkaisee vuosittain alan kiinnostavimpia kuulumisia Poratek Uutiset -julkaisussaan. Lehti on suunnattu Poratekin ja kaivonporausalan sidosryhmille yrityksissä ja julkisella sektorilla. Vuoden 2020 numerossa myös Geomachinen kaivonporausvaunut ja kompressorit saivat hyvin palstatilaa.
Lue koko Poratek Uutisten juttu täältä.